pitää se jostakin aloittaa joten aloitetaas ponista. ponihan (seppälän adios amigo) täyttää maaliskuussa 2vee joten ollaan ruvettu harjoittelemaan miten sitä pitäisi käyttäytyä näin niinkuin tuota tulevaisuutta ajatellen. melkoinen retku-petteri alkaa hän nimittäin olemaan. eilen hommasin kaverille oikein riimulla varustetun narun ja kuolaimet (että osaavatkin olla pienet), jotta saadaan harjoitella tuota kuolainten pitämistä ja ohjaamista myöskin kanssa kohta. eilen kävimme sitten lenkkeilemässä kävellen ja kas kummaa että tuntuikin ponista ärsyttävältä riimu suussa kun ei näyttänyt tulevan siitä toikkaroinnista mitään. aikansa se tappeli ja sitten päätti kokeilla toisenlaista lähestymistapaa joskos sen riimun saisi suusta pois. jätkä pisti sitten keskelle tietä pötkölleen!! onneksi asutaan sen verran kaukana toisista ihmisistä ettei ketään sattunut tapausta todistamaan. minkähän syytteen tuostakin olisi saanut. kiusaa nyt viatonta luontokappaletta tollain. (ja vielä viatonko?)

mitäköhän tulee kun pitäisi ruveta noihin takaa-ajo harjoituksiin. kerron niistä varmaan vielä lisää myöhemmin...

tässäpä hän kesällä laidun mahansa kanssa. tällä hetkellä sillä on niin tuuhea turkki ettei erota kumpi on etu- ja kumpi takapää... ;)