Eilen rupesin kirjoittelemaan oikein pitemmän kaavan mukaan, mutta kun koneista on kyse, ne harvoin suostuu meikäläisen kanssa yhteistyöhön joten kirjoitus hävisi bittiavaruuteen tuskin koskaan sieltä palaten. Joten nyt tulee sitten vähän lyhennetty versio.

Viikko sitten olimme porukalla pastoreitten erkkarissa Porvoossa. Pessi sijoittui hienosti avoimessa kolmanneksi. Luokassa oli minun mielestä oikein kivoja koiria joten tulos tuli minulle hieman yllätyksenä, mutta mukavaa näinkin päin. Sannan koirat pärjäsi myös oikein hyvin ja tietenkin Milin tyttöjä seurasin suurella mielenkiinnolla kehässä. Tuittu ja Miina sai EH:n ja Kiukku oli ERINomainen. ;) Kaikki on kyllä oikein kivoja likkoja. Mili jäi kotiin syystä että sen olisi pitänyt odottaa pentuja mutta todettiin ultrassa tyhjäksi.

Pipan kanssa olemme treenailleet nyt lähinnä tottista. Puruissa käymme kerta viikkoon ja pitäisi yrittää jäljellekin vielä ennen lumia. Alkaa vaan illat olemaan sen verran pimeitä ettei töitten jälkeen enää ehdi. Ei viitsi otsalampun kanssa mennä tihrustamaan, voisi naapuri vähän ihmetellä. Tottiksessa olen jättämässä seuraamisessa makupalat pois ja olemme tehneet sitä narupallolla tai patukalla. Ihan kivasti on käsky mennyt perille ja paikka muistuu mieleen vaikka lelu kovasti kiinnostaisikin. Haluan vain tehdä nämä pohjat ihan rauhassa ja kunnolla. Pipa on niin hyvin motivoitunut tekemään sitten ihan mitä vaan että kiva sen kanssa on touhuta. Kentällä kävimme pitkästä aikaa eilen ja siellähän olisi paljon muutakin seurattavaa ja haisteltavaa, mutta pitää nyt yrittää ainakin kerta viikkoon ruveta siellä käymään. Hyvää häiriötä on kun yleensä joku ottaa agilityä siinä samalla kentällä. Toisista koirista tuo neiti ei onneksi välitä niin sille ihan sama.

Tänään kokeilin ensimmäistä kertaa noutokapulan pitämistä. Siinä ei ole mitään ongelmaa etteikö sitä suuhun ottaisi, mutta miten sen siltä pois saa? Tein ihan muutaman sekunnin verran pitäen itse samalla kapulasta ja heti kun tunnen että se rupeaisi sitä vetämään, irti käsky ja makupalaa suuhun. Pitää ruveta sitäkin tässä sisätiloissa rauhassa tekemään. En epäile yhtään että nouto tulee olemaan Pipalle mikään kovin epämiellyttävä liike. Toivottavasti vain saan siitä rauhallisen ja hallitun.

Viikon päästä menemme Pipan kanssa pentunäyttelyyn Kajaaniin. Voihan näyttelysesse sentään....