Ja kaikenmaailman ihanat, ällöttävät ötökät. Jumalauta että meillä on mäkäräisiä.. Niitä on niin paljon ettei tuolla ulkona voi olla.. Ei koirat enkä minä..

Mutta asiaan. Monenmoista on taas keretty touhuamaan. Pipan ja Sargon kanssa on reenattu melkoisesti. Naiset ensin; Pipan kanssa tottiksessa on tosiaan löydetty ihan uusi vaihde ja siinä ollaan menty eteenpäin aika kiitettävästi. Tärkein tietenkin vielä seuraamisen ja perusasennon vääntäminen, mutta olen yrittänyt tehdä muutakin niin ei ihan tyystin pääse kyllästymään. Eilen ensimmäistä kertaa kokeiltiin hyppyestettä. Mihinpä se tuo apina ei pystyisi ja Pipan mielestä se olikin tosi kiva leikki. Mulla käsivarret mustelmilla..  

Jäljellä luulin jo että nyt meille ongelman lykkäsi kun rupesi homma aika pahasti tökkimään. Mutta matokuurin jälkeen kaikki oli taas ennallaan. Kulmia tehdään ja makupaloja ei ole enää joka askeleella. Me edetään tässä hommassa jee

Puruissa ollaan myös edetty pienillä askelilla eteenpäin ja tyytyväinen koiraan kyllä olen.

Sargon kanssa jäljellä siirryimme metsään ja into on poijjalla hommaan suuri. Alustan vaihdoksesta huolimatta Sargo jäljestää aina syvällä nenällä. Välillä koko pää häviää mättääseen..  Esineruutu onkin osoittautunut hankalaksi. Tai lähinnä esineen käteen antaminen on ongelma. Niin mielellään se tarjoaa vanhoja tapojaan ja tiputtaa jalkoihin. Mutta eiköhän se siitä.

Tottiksessa ollaan menty Sargonkin kanssa mukavasti etiäpäin. Seuraamisen oikea paikka on se mitä ukon kanssa tehdään ja se alkaa sieltä jo löytyäkin. Tiettyjä kompromisseja Sargon kanssa on tehtävä mutta kuhan saadaan tottiksesta siisti kokonaisuus niin siihen olen tyytyväinen. Onneksi on moottori melkoinen tässä miehessä.

Näillä jatketaan!!!